Sukupuolisensitiivistä pyöräinfraa

Tämä teksti käsittelee kulkumuotojen sukupuolittuneisuutta binäärisestä näkökulmasta.

Naisten ja miesten kulkutavoissa on eroja. Naiset käyttävät keskimäärin enemmän joukkoliikennettä, kävelevät ja ovat autossa kyydissä. Miehet pyöräilevät paikoissa, joissa pyörätiet ovat heikommat, ja ajavat autolla keskimäärin enemmän kuin naiset.

Helsingin kaupungin tuottamassa pyöräilybarometrissa (2020) todetaan seuraavaa: "Miehet vaikuttaisivat olevan tyytyväisempiä kuin naiset jokseenkin kaikissa mitatuissa pyöräilyyn liittyvissä asioissa." Naiset myös ilmoittavat oman terveytensä tai korkean ikänsä pyöräilyn esteeksi useammin kuin miehet. Tutkimusten mukaan naisten terveydentaso ei kuitenkaan ole Suomessa miesten terveydentasoa heikompi.

Naisten ja miesten arvokkaimmat pyörät (kuva: latujapolku.fi)

Latu ja polku -lehden pyöräilybarometrin (2020) mukaan pyörään käytetty rahallinen investointi on selvästi sukupuolittunutta. Suurin osa naisista käyttää alle 1000 euroa pyörään, kun taas miehet ovat keskimäärin valmiimpia maksamaan enemmän pyörästä. Kun pyörätien laatu on heikkoa, pyörän ominaisuudet vaikuttavat enemmän pyöräilyn houkuttelevuuteen. Jopa pienet yksityiskohdat, kuten kadunylityksen reunakivet, voivat heikentää pyöräilyn turvallisuuden tunnetta, jos käytössä on vanha ja harvoin huollettu pyörä.

Tutkimusten mukaan kulkumuodon ilmastovaikutukset ovat tärkeämpiä naisille kuin miehille, ja naiset valitsevat useammin kestävän kulkumuodon kuin miehet. Tämä siitäkin huolimatta, että naiset kokevat esimerkiksi pyöräilyn useammin turvattomaksi ja vaikeammaksi kuin miehet. Ilmastonäkökulmasta naiset ovat siis erinomainen kohderyhmä pyöräilylle, mutta silti harva uskaltaa tai haluaa nousta pyörän satulaan.

Pyöräinfran suunnittelussa on arvioitava, suunnitellaanko pyörätiet keskimääräiselle pyöräilijälle, eli alle 50-vuotiaalle vammattomalle miehelle, jolla on hyvät pyöräilyvarusteet, vai huomioidaanko myös heidät, jotka eivät koe pyöräilyä nykyisessä ympäristössä mahdollisena tai mieluisana vaihtoehtona.

Esteettömillä pyöräteillä pystyy kulkemaan jokainen (kuva: Urban Cycling Institute)

Siinä määrin, missä sukupuoli on yhteydessä kulkumuodon valintaan, on huomioitava myös muita yksilöä määrittäviä tekijöitä. Miten varmistamme, että pyöräily on saavutettavissa esimerkiksi vammaisille, ikääntyneille ja lapsille?