Feministisen puolueen aluevaaliteesit: Hoiva alkaa kohtaamisesta

Feministisen puoluee aluevaalijulkaisuu kuuluu viisi teesiä. Teesit ovat perusperiaatteita siitä, miten sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimi tulisi järjestää uudistuksen myötä.

Feministinen puolue on sen perustamisesta asti puhunut hyvinvoinnista kattavana ja ennaltaehkäisevänä työkaluna, eikä pikaratkaisujen turvaverkkona. Hyvinvoinnin avulla rakennetaan tasa-arvoinen ja demokraattinen yhteiskunta ilman syrjintää, väkivaltaa ja ympäristön, ihmisten ja eläinten hyväksikäyttöä.  Tämä on myös vaaliteesien kantava ajatus.

Joudumme käymään jo toiset vaalit koronan varjostamana aikana. Sosiaali- ja terveyspalvelut kuormittuvat, kohtaaminen on entistä rajatumpaa ja moni jää ilman tarvitsemaansa hoitoa. Samaan aikaan tarvitsemme uudistuksen, joka vastaa nykyisiin ja tuleviin haasteisiin ja jossa ammattilaisten jaksamisesta pidetään huolta. On aika kehittää kykyä kohdata moninaisia tekijöitä ja asiakkaita.

Jokaisella on oltava pääsy maksuttomaan perusterveydenhuoltoon. Alueelliset erot, kuten etäisyydet ja väestön ikärakenne ovat ominaisuuksia, jotka on huomioitava palveluiden saavutettavuudessa.

Kokonaisvaltainen hyvinvointikäsitys ottaa huomioon myös vastuullisuuden, kun palveluja järjestetään. On huolehdittava ihmisoikeuksien toteutumisesta sekä ekologisesta kestävyydestä. Lisäksi nostamme esille kulttuuriset oikeudet. Kulttuuri on tunnistettava vahvemmin osana hyvinvointia ja tarjoamme ratkaisuja, joilla aluevaltuustot voivat kehittää kulttuuripalveluja osana hoitoa ja hoivaa.

Järjestelmän uudistamisen tulee huomioida hoiva-alan merkitys sekä johtaa siihen, että asiakkaat ja työntekijät kohdataan yksilöinä. Sillä hoiva alkaa kohtaamisesta.

Viiden teesin lisäksi feministinen puolue nostaa kymmenen eri kohderyhmien palveluja. Näille palveluille esitetään yhdenvertaisuutta edistäviä toimenpiteitä otsikolla “hyvinvointi kuuluu kaikille”.

Hyvinvointi kuuluu kaikille ja se taataan tunnistamalla ihmisryhmien ja yksilöiden erityispiirteitä. Politiikkaa on tehty perinteisesti enemmistöjen ehdoilla. Vammaisten ihmisten syrjintä on este osallistumiselle ja vaikuttamiselle. Lisäksi lapset, nuoret ja ikääntyneet jäävät syrjään yhteiskunnassa, jonka normina ovat keski-ikäiset.

Mielenterveysongelmat ja niiden vaikutus hyvinvointiin on otettava nykyistä vakavammin. Terveyttä ei voida mitata vain fyysisillä sairauksilla, sillä sosiaalinen ja psyykkinen terveydenhoito on iso osa hyvinvointia ja terveyttä.

Poliittinen järjestelmämme suosii perinteisiä käsityksiä perheestä. Perheiden moninaisuus ja erilaiset haasteet ovat näkymättömiä järjestelmälle, minkä takia esimerkiksi turvalliset synnytykset, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeudet, neurokirjon huomiointi ja omaishoitajien jaksaminen ei aina toteudu.

Jos emme pysty huomioimaan järjestelmän valikoivuutta, jätämme yhteiskunnan ulkopuolelle aivan liikaa ihmisiä. Siihen meillä ei ole varaa. Sosiaalinen yhdenvertaisuus antaa yksilölle paremman mahdollisuuden hyvinvointiin ja yhteiskuntaan osallistumiseen. Investointi hyvinvointiin tarkoittaa yhdenvertaisia sosiaali- ja terveyspalveluja, joka johtaa myös taloudellisesti mahdollisimman kestävään yhteiskuntaan. Tästä syystä hyvinvointi kuuluu kaikille.

Julkaisu löytyy kokonaisuudessaan täältä.