Helsingin keskustan hiljeneminen oli suunniteltu vahinko
Helsingin keskustan elinvoimaisuus on puhuttanut viime aikoina paljon. Toimitilat tyhjenevät, eikä potentiaalisia vuokraajia kiinnosta enää entiseen tapaan kivijalkapaikka Helsingin ydinkeskustasta. Viimeisimpiä graafeja ja tilastoja on tarjonnut Helsingin Sanomat kattavassa jutussaan “keskustan näivettymisestä” . Koronan kiihdyttämä nettikaupan suosio tuli toisaalta yllättäen, mutta ihmisten hakeutuminen muihin keskuksiin ja keskustoihin palveluiden perässä on kaupungin keskeisiä tavoitteita.
Helsingin kaupungin yleiskaavassa 2016 sanotaan mm. seuraavaa: “Kasvatetaan palvelujen ja toimintojen keskustaa laajemmin kantakaupunkiin” ja “Kaikki uudet asukkaat eivät myöskään sukkuloi Helsingin nykyiseen ydinkeskustaan, tarvitaan keskustan laajentumisaluetta, jotta keskusta voi säilyä kilpailukykyisenä.”
Yleiskaavaa ohjaa Visio 2050, eli visio Helsingistä vuonna 2050. Silloin Helsinki on monikeskuksinen ja ydinkeskustan toiminnot ovat laajentuneet pidemmälle kantakaupunkiin. Tämä kuulostaa kuitenkin nykytilalta. Esimerkiksi Tripla ja Redi ovat olleet toiminnassa nyt muutaman vuoden ja alkaneet vakiinnuttaa paikkaa monen pääkaupunkiseutulaisen asiointikeskuksina. Onko Helsinki siis onnistunut tavoitteissaan liiankin nopeasti?
Lisäksi kaupungin viimeisimmät joukkoliikenneuudistukset ohjaavat kaupunkilaisia muuallekin kuin ydinkeskustaan. HSL:n kartoissa ja suunnitelmissa on vahva fokus poikittaisliikenteeseen. Tämä tarkoittaa panostusta laadukkaisiin runkolinjoihin, jotka kulkevat itä-länsi-akselilla. Kun ennen tärkeintä oli päästä ydinkeskustaan kätevästi, nyt yhteyksiä katsotaan verkostomaisemmin. Joukkoliikennejärjestelmän uudistamisessa panostetaan poikittaislinjoihin ja alakeskuksien välisiin yhteyksiin, mikä on niin ikään Visiossa 2050. Yleiskaavassa todetaan mm., että “kantakaupungin saavutettavuus on edelleen huippuluokkaa, mutta suoraan keskustaan ajavien linja-autojen määrä on vähentynyt selvästi.”
Visiossa 2050 Helsinkiä asuttaa 860 000 asukasta, eli noin 35 % enemmän kuin tällä hetkellä. Valtakunnalliset ennusteet ovat edelleen lähes yleiskaavan tasolla. Näppituntumalla vaikuttaa siltä, että monikeskuksisuus on pidemmällä aikavälillä kestävä ratkaisu ja ydinkeskustalle löytyy asiakkaita myös tulevaisuudessa. Kaupunki on vision 2050 mukaisesti purkanut ydinkeskustan ruuhkautumisen laajentamalla toimintoja kantakaupungin laitamille ja kohdistamaan joukkoliikenteen linjastoa entistä useampaan suuntaan.
Onko ydinkeskusta siis elinvoimainen vasta 28 vuoden päästä, jos kaikki tarvittava on tehty kaupunkisuunnittelun saralla? Kukaan ei pysty kertomaan, millainen Helsinki on vuonna 2050, eikä kaavoitus yksinään ratkaise tai ole mitään. Yleiskaava on työkalu, jolla varaudutaan tulevaan.
Nyt keskustoja on useampi, mutta asukkaita ei ole vielä 800 000. Etelä-Helsinkiin rakentuu lisää asutusta ja toimitilojen vuokrien hintojen voidaan odottavan laskea lähiaikoina muiden aluekeskuksien tasolle, jotta kiinnostuneita vuokralaisia saadaan tyhjiin tiloihin. Ydinkeskusta tulee olemaan siis uusille asukkaille ja työpaikoille lähin keskus.
Kaupungin rakenteen muutoksesta huolimatta ydinkeskustalla on etulyöntiasema alakeskuksiin verrattuna monissa kaupunkikulttuuria edistävissä elementeissä: siellä on tunnettuja nähtävyyksiä, museoita, ravintoloita, historiaa ja merenrantaa, joiden yhdistelmä on lähes uniikki Suomen mittapuulla. Vaikka viikonloppushoppailut tehtäisi ostoskeskuksessa kaukana ydinkeskustasta, ne eivät ole verrattavissa ydinkeskustaan.
