Lihansyönti on identiteettikysymys, joka uhkaa jokaista lajia ja luonnon monimuotoisuutta

Helsinkiläinen kohtaa muita eläinlajeja pääosin ruokalautasella. Meidän arki on irtaantunut luonnonvaroista ruuantuotannon järjestelmillä, jotta voimme yksilöinä keskittyä kaupoissa ruuan hintaan ja makuun. Tämä ei itsessään ole ongelma, vaan kaupungistumisen ja erikoistumisen myötä saatu etu. Valikoima on kattava, mikä mahdollistaa yksilölle tehdä valintoja oman ruuan suhteen.

On asia erikseen, pitääkö ihmisellä olla vapaus saada valita lautaselleen liha-annos, mutta sen annoksen pitäisi vähintään maksaa sen todellinen hintansa. Tuotantoeläinten kasvatus, ruokkiminen ja maatalouden ylläpitäminen on todellisilla kustannuksilla kalliimpaa kuin kasviperäisen proteiinin ja ravinnon. Maataloudelle on annettava mahdollisuus uudistua sellaiseksi, joka tarjoaa kestävästi tuotettua ruokaa ihmisille.

Tuotannon hinnan lisäksi maataloudella on kerrannaisvaikutuksia maankäytön ja ympäristön kustannuksella. Maatalous vie globaalisti maapinta-alasta suurimman osan tällä hetkellä, kun luontoa tuhotaan laidunmaita varten. Maatalous järjestetään usein heikosti, jolloin se saastuttaa vesistöt ja karkottaa tai tuhoaa eliölajit. Maatalouden aiheuttamat ilmastohaitat ovat niin laajasti tutkittuja ja todistettuja, että on kiistämätön tosiasia, että tuotantoeläinten kasvatus nykyisellä laajuudellaan ei ole tulevaisuudessa mahdollista.

Kaupunki voi suurten ruokapalvelujen tarjoajana ottaa vastuun kestävistä ruokailuvalinnoista ja tehdä niistä jokaisen arkea. Kaupunki ei voi alistua lihansyöntiin liitettävien identiteettiongelmien takia pitäytymään vanhassa tavassa tarjota lihaa ja maitotuotteita. Helsinki voi olla älykkäin tulevaisuuteen katsova kaupunki investoimalla menetelmiin ja maatalouteen, joka perustuu kestävään toimintaan.

Yhteenvetona eläinten kasvatus on turhaa luonnon tuhlausta ja hiilidioksidipäästöjen levittämistä. Puhumattakaan eläinten oikeuksista ja lajien välisestä oikeudenmukaisuudesta. Puhumattakaan siitä kuinka ruokimme globaalisti 50 miljardia tuotantoeläintä, muttemme 8 miljardia ihmistä. Helsingin kaupunki ei noudata viisasta, kestävää tai moraalista politiikkaa niin pitkään kuin se tarjoaa eläinperäisiä ruokia.