Vähennetään työtunteja, lisätään hyvinvointia!

HS 27.2. kirjoitti seuraavaa: "työuupumuksen ehkäisyn kannalta voi olla jopa parempi tehdä hieman pidempää päivää, jos se helpottaa kiirettä". Tähän työkeskeiseen möläytykseen haluan vastata seuraavaa:

Nelipäiväinen työviikko tai kuusituntiset työpäivät ovat monilla tavoin hyvinvoinnin kannalta nykyistä parempi vaihtoehto. Tätä väitettä tukee moni tutkimus. Uskon, että siihen siirrytään ennemmin tai myöhemmin.

Työuralla aloittaville pitäisi suositella lyhennettyä työviikkoa.

Nykyään vastaavia työviikkoja harkitaan eri elämän murrosaikoina. Esimerkiksi vanhempainvapaalta tai sairaslomalta palatessa tai eläkkeelle siirtyessä monet tekevät osa-aikaista työviikkoa.

Miksi samaa ei suositella nuorille työuraa alottaville?

Työuran alkutaipaleella on paljon henkistä painoarvoa ja samalla on opittava niin työpaikan kuin koko työkulttuurin uusille tavoille.

Lisäksi puhutaan paljon siitä, että nuorten on vaikea löytää merkityksellisyyttä elämässä. Sitä voi olla vaikea löytää töistä, jos omaan työn sisältöön ei pysty vaikuttamaan. Esimerkiksi työtehtävissä ei ole kertynyt työuran alussa vielä kokemusta ja vastuuta on tällöin vähemmän. Kokemuksen karttuessa omaa uraa on helpompi kehittää itselle mielekkääseen suuntaan.

Vähemmällä työnteolla merkityksellisyyttä voi löytää muualta. On enemmän mahdollisuuksia pysähtyä ja pohtia omia tavoitteita. Voi keskittyä vapaaehtois- ja vaikuttamistöihin, joista saa kokemuksia ja autonomiaa, joita palkkatöistä ei välttämättä saa.

Kokemuksen rintaäänellä voin itse suositella lyhyempää työviikkoa aivan jokaiselle. Meikä kanavoi energiaa sen avulla kiinnostaviin juttuihin, kuten poliittiseen vaikuttamistyöhön, jota teen täysin vapaaehtoisesti.

Tein aiheesta myös videon Instagram-tililleni: @fememilia .